Syyskuu on Sisiliassa pistaasipähkinöiden sadonkorjuun aikaa. Mutta tiesitkö, että Etnan rinteillä Brontessa pistaaseja kerätään vain joka toinen vuosi?
Etnan alueella pistaasipuut elävät nuokkuen ankarassa mustassa laavakivikossa. Koukeroisten pistaasipuiden oksien vehreät lehdet ja kauniin vaaleanpunaiset pähkinätertut ovat huikea näky höyryjään tupruttelevaa Etnaa vasten. Vaativan vulkaanisen maaperän vuoksi pistaasipuut tarvitsevat runsaasti energiaa tuottaakseen laadukkaita pähkinöitä. Tästä syystä Brontessa pistaasit korjataan vain joka toinen vuosi, jotta puille taataan rauha kerätä voimia ja ravinteita seuraavan sadon tuottamiseen. Myös DOP-sertifiointi (Denominazione di Origine Protetta) edellyttää tätä perinteistä menetelmää.
Koko kylän yhdistävä herkullinen tapahtuma
Brontessa pistaasien poiminta on syyskuuhun sijoittuva, muutaman viikon kestävä ponnistus, johon osallistuu koko kylän väki ikään katsomatta. Bronten pistaasit kerätään käsin talkoovoimin eikä yhtäkään arvokasta pähkinää jätetään maahan lojumaan. Käsin poiminta selittyy osin myös maaston haasteellisuudella, puiden muodolla sekä DOP-sertifiointiin liittyvillä vaatimuksilla. Sadonkorjuu huipentuu lokakuussa kahtena viikonloppuna järjestettäviin Bronten pistaasifestivaaleihin, jolloin pähkinöistä pääsee nauttimaan mitä kekseliäimpien herkkujen muodossa.
Monditaly sai olla mukana syksyn 2025 sadonkorjuussa ja seurata poimintaa, joka tehdään pähkinöiden kuivatukseen asti täysin käsityönä. Meille ulkopuolisille korjuuseen osallistuminen oli elämys, paikallisille taas osa vakiintunutta viljely- ja elämäntapaa. Itse asiassa Bronten pistaasipähkinän (Pistacchio verde di Bronte DOP) sanotaan olevan makea ja aromaattinen vain silloin, kun sen kasvualustaan on vuodatettu hikeä ja kyyneliä. Ja ainakin hikeä 30-asteisessa helteessä toden totta meillä suomalaisilla poimijoilla riitti.
Pistaasin poiminnan vaiheet pähkinänkuoressa
1. Kypsät, vaaleanpunaisina terttuina kasvavat pistaasipähkinät poimitaan käsin isoihin koreihin. Hanskojen käyttö on suotavaa, sillä poiminnan aikana ihoonsa saa nopeasti naarmujen lisäksi pihkamaisen tahmakerroksen.
2. Vastapoimitut pähkinät kerätään säkkeihin odottamaan kuorintaa. Vierailemallamme pientilalla pistaasipähkinöiden ulkokuori poistettiin koneellisesti. Pieni laite sijaitsi puutarhassa, johon oli helppo kerätä talteen pähkinöiden uloin kuoriosa. Sitä hyödynnetään esimerkiksi käsivoiteiden ainesosana tai pistaasipuiden lannoitteena.
3. Kun uloin kuoriosa on poistettu, pähkinät erotellaan 1. ja 2. laatuisiin upottamalla ne täysiin vesisaaveihin. Ykköslaadun pähkinät uppoavat saavin pohjalle, kun taas kakkoslaadun pistaasipähkinät jäävät veden pintaan kellumaan. Käytännössä suurin ero on siinä, että kakkoslaadun pähkinöiden kuoriosa on vahingoittunut, mutta nekin voidaan hyvin jatkojalostaa monenlaisiksi tuotteiksi, kuten pistaasipestoiksi, -tahnoiksi ja -levitteiksi.
4. Erottelun jälkeen pistaasit levitetään ulos auringonpaahteeseen puisten verkkokehikoiden päälle. Kuivatus kestää noin 3 vuorokautta. Tämän jälkeen pähkinät pussitetaan myyntiä ja jatkojalostusta varten.
Pistaasien poiminta on koko perheen juttu
Poimintapäivän aikana paikallinen talkoohenki sekä rakkaus oman alueen tuotteeseen kävivät nopeasti selväksi. Kypsät pähkinät on poimittava ripeästi puista, koska niiden kuorintaan ja kuivatukseen on myös jäätävä riittävästi aikaa. Sadonkorjuu suoritetaan useimmiten koko perheen ja lähipiirin voimin, ja jokaisella on oma tehtävänsä päivän kuluessa. Myös lounas on tärkeä osa sadonkorjuuta ja italialaiseen tapaan hyvin yhteisöllinen ja konstailematon hetki. Perinteisesti sen aikana grillataan, syödään pieniä herkullisia antipastoja ja salaattia, nautitaan Etnan alueen viinejä sekä jotain makeaa vielä päälle.
Meidän keruupäivämme lounas huipentui Serie A:n jalkapallo-otteluun, joka kokosi koko laajennetun poimijaperheen terassille tv:n ääreen. Tämän autenttisempaa italialaista ruokailuhetkeä harvoin tulee suomalaisen koettua.
Kalifornialaisen ja sisilialaisen pistaasin erot
Pistaasipähkinöiden suurimmat tuottajamaat maailmassa ovat USA ja Iran. Myös Turkissa ja Syyriassa kasvatetaan pistaasipuita. Sisiliaankin pistaasipuut ovat aikanaan tulleet arabien tuliaisina.
Tutustuimme vertailun vuoksi kalifornialaisen ja sisilialaisen pistaasin eroihin. Jo pähkinöiden ulkonäössä on nähtävissä selkeitä alueellisia piirteitä. Kalifornialainen pistaasi on kenties aavistuksen pulleampi kooltaan ja kellertävämpi pinnaltaan, kun taas brontelaisen pistaasin muoto on hieman kapeampi, pinta aavistuksen violetti ja sisäosa kirkkaan vihreä. Ne ovat alueellinen ylpeys, joiden jalostaminen erilaisiksi herkuiksi on sisilialaisilla verissä emmekä enää ihmettele, että miksi.
Bronten pistaasin maku on tuoreeltaan pähkinäisen mieto ja makea. Kun on nähnyt Bronten maaperän, poimintatavan ja jalostusprosessin on helppoa ymmärtää, miksi juuri tämän alueen pistaasipähkinöitä pidetään maailmalla premium-tuotteina.
Silti paikallisten tuottajienkin on käytettävä osassa tuotteistaan muualta tuotavia pistaaseja sisilialaisten pistaasien lisäksi. Bronten alueen pistaasit ovat arvokkaita ja erikoisuus, joita on rajatusti saatavilla vain joka toinen vuosi.
Gusto Etnan sisilialaisia pistaasituotteita saa myös Suomesta
Monditaly edustaa Suomessa sisilialaista Gusto Etnaa, joka on tunnettu laajasta valikoimastaan erilaisia pistaasituotteita. Tuotevalikoimaan kuuluvat niin pastat, pestot ja pähkinärouheet kuin makeat leivonnaiset, levitteet ja tahnat. Tuotteita valmistetaan eri pakkauskoossa niin vähittäiskaupalle kuin teollisuudellekin.
Yksi Gusto Etnan valikoiman helmistä on trendikäs Dubai suklaa, jota on saatavilla sekä tummana suklaana että pistaasi-valkosuklaaversiona. Lisäksi Dubai suklaan sisältä tuttua valmista pistaasi-kataifitahnaa on saatavilla sekä kuluttaja- että HoReCa -tuotteena.